Uusi laulukirja on saavuttanut vuoden vaihtuessa ajallisen puolivälinsä. Onkin ehkä perusteltua tehdä pieni vuosikatsaus. Laulukirjatoimikunta on kokoustanut enemmän tai vähemmän tuotteliaasti noin kuukauden välein. Jotkin käytännön asiat ovat kuitenkin nyt jo käytännössä varmoja: Laulukirjoja ollaan tällä hetkellä tilaamassa noin viidelle vuodelle (olettaen fuksipakettien jokavuotisen määrän pysyvän samana). Olemme löytäneet yhteisen sävelen Pirkkalassa sijaitsevan painotalo Nekapainon kanssa* ja uusi laulukirja tulee ulkonäöltään muistuttamaan edellistä. Tosin tällä kertaa kannen logossa ei ole hopeafoliointia. Ensi vuonna aloittavat fuksit saavat fuksipaketissa laulukirjan uuden kiiltävän kolmannen painoksen.
Allekirjoittaneen korviin on kantautunut muutamia huhuja, joihin aion parhaani mukaan vastata: Jääkärimarssi pysyy laulukirjassa, samoin Finlandia. Lenin-setä asuu Venäjällä ja pysyy siellä eikä muuta muiden laulujen mukana uuteen laulukirjaan. Samoin käy Pedofiilin juomalaululle. Mies ulos sinusta on tämän hetken tietojen mukaan tulossa. Hittiputki pyritään lisäämään jossain muodossa.** Jos jokin laulu lauletaan joka tai lähes joka sitseillä, se pysyy laulukirjassa.
Tällä hetkellä akuutein työvaihe on varainkeruu. Laulukirja on (kuten muukin Patinan toiminta) voittoa tavoittelematonta toimintaa, joten kerätyillä varoilla katetaan ensisijaisesti painon kustannuksia. Tulevan kirjan hintaa ei ole vielä lyöty lukkoon. Perinteisiä ja vähemmän perinteisiä varainhankintakeinoja on vireillä!
Uuden painoksen tekeminen on osoittautunut tasapainoiluksi uuden keksimisen ja vanhan kunnioittamisen välillä. Kun nykyinen painos alkoi loppua, ensimmäisenä hallituksen kokouksessa pyöriteltiin mahdollisuutta vain suorasta uusintapainoksesta. Tämä torpattiin aika nopeasti: Ensinnäkin laulukirjassa on jonkin verran vanhentunutta sisältöä (vaikkapa biisejä, joita kukaan ei osaa laulaa). Toisekseen halusimme tehdä uuden laulukirjan, joka on meidän näköisemme. Syksyllä järjestetyn laulukirjakyselyn vastauksia lukiessani olin vaikuttunut siitä, kuinka intohimoisia, hauskoja ja luovia sitsaajia Patinasta löytyy. Erityismaininnan ansaitsevat Vesisitsit sekä Pasin ja Anssin versiointi.
Laulukirjaan liittyy paljon symbolista painoarvoa ja paljon omia perinteitä. Historianopiskelijoilla tuntuu olevan ammattitapa arvostaa erityisen paljon sitä, että asiat on tehty pitkään samalla tavalla. Useamman vuoden opiskelleena voin kuitenkin todeta, että hyvin moni “ikiaikainen perinne” on keksitty muutama vuosi aiemmin ns. virvoittavia juomia nauttineena ja vitsikkäästi.*** Ainejärjestö saa ja sen tulee kehittyä uusien opiskelijoiden mukana. Pitkät perinteet ovat kuitenkin myös valtava rikkaus ja onhan meistä tulossa kulttuuriperinnön ammattilaisia. Velvollisuutemme on välittää myös vanhasta ja pölyisestä.
Perinteistä puheenollen onkin syytä kiittää Jenni Laresta, joka on oikeiden tutkijan velvollisuuksiensa ohessa ollut mukana konsultoimassa laulukirjan kehitystä. Tammikuun puolivälissä järjestettiin Historiallisten laulujen ilta, jossa Jenni laulatti patinisteilla vanhoja ja vieläkin vanhempia juomalauluja ja kertoi Patinan sitsikulttuurin historiasta. Jenni on aikanaan ollut mukana tuomassa sitsaamista Patinaan ja tutkimuksissaan keskittynyt juuri pitoihin ja alkoholikulttuuriin. Suuri kiitos Jenni!
Laulukirjaterveisin
Hanna Voutilainen laulukirjatoimituksen hyväksynnällä
* Yhteyshenkilömme Nekapainossa on muuten ollut tekemässä myös Laulukirjan edellisen painoksen painotyötä.
** Hittiputki herättää selkeästi hyvin paljon tunteita sekä puolesta että vastaan. Suuressa Laulukirjakyselyssä (stora sångboksgallup) laulua sekä toivottiin että torpattiin. Voidaankin sanoa, että laulu poistettiin ennen kuin se ehdittiin lisätä.
*** Laulukirjatoimikunnan toiminta on tähän mennessä ollut Raitista ja Vakavaa.
Patina ry 